Karhumerkki
Soon sitten poijjaat ja rouvat perjantai. 29.9.2017
Ja tänään oli paljon odotettu hirvimerkin ammunta. Menikö niinkuin kuvittelin? Noo eipä
ja sehän toki olikin odoteltavissa.
Koskapa olin onnistunut saamaan sähköpostilla metsästyskortin, olin luottavainen että pääsen perjantaina kello 16 ampumaan merkkiä. Kävin postilootalla ja ilahduttavasti siellä sitten olikin metsästyskortti ja maksulappu. Maksunhan maksoin jo eilen, kun tilasin varmuuden vuoksi postilla kortin ja maksun. No ihan jees että tuli kuitenkin. Eikä postilla kestänyt ku ma-pe tuoda lähetys Hesasta Lahteen, ihan odotettu, jopa pieni ylläri pylläri.
Aamupäivällä kotona vähän töitä ja sitten rauhoittumaan mielikuvaharjoittelulla osumia tauluun. Tässä vaiheessa alkoi jo muodostua vahva tunne siitä että en sitten kuitenkaan taida suorittaa hirvimerkkiä, vaan menen suoraan karhumerkkiin. Eli pitää olla tarkempi, 17cm se alue mihin neljä kutia pitää sattua.
On pakko sanoa, että metsän kuninkaalla oli tässä vaiheessa aika luottavainen olo siitä, että viikon tähtäilyharjoitteet on asettanu pyssyn (joka muuten on ukkopekka) sekä ampujan suhteen sellaiseen kuntoon että osumat peukutetaan. Eli peukun kokoiselle alalle kaik neljä laakia.
Ajelu Nastolan Maalaisampujien ampumaradalle ja siellähän olikin jo väkeä. Hei hei ja moi moi, vaikken oikein ketään tuntenutkaan. Mutta metsästäjät on kaveriporukka !
Kukaan muu ei ilmoittautunut karhun ampujaksi. Ja siinä vähän neuvoteltiin että pitääkö ampua karhua ne kaikki 5 kertaa että saa ampua sitte hirveä jos ei osu ja haluaa vaihtaa. Omalla panoksellaakin osallistuen Tapio Metsän Kuningas sai aikaiseksi yhteisymmärryksen, että karhua voi ampua vaikka kerran ja sitte hirveä jos haluaa vaihtaa.
Se taitaa tosiaan olla sellainen sääntötulkinta, että 5 sarjaa koko sinä yhtenä ampumakertana. Ammutaan sitten mitä vaan. Eli ei niin että entex 5 sarjaa karhua ja sitte 5 sarjaa hirveä.
Backup-plan toki oli se, että jos ei tänään osu, niin huomenna Orimattilassa mahdollisuus. Mutta rahaahan se vaatii kun yksi neljän sarja maksaa sen 20e.
No siitä sitten ampumakoppiin enstex pienet hiekkasäkit tueksi ja sitten pyssyn kanssa perään:
Pam ja pam, sitten kolmas pam
Mitä mitä ??
Yks hiekkasäkki tipahti !
Kopin ulkopuolelle eteen
Ja sitä ei voinu hakea takaisin, koska koppi mistä ammutaan on melko suljettu ja ois pitäny kiertää kopin ulkopuolelta hakemaan sitä. Ja siinähän kokeessa on aikaa vain 90 sekkaa ekasta laakista. Ja aika lähellä kaveri ampui hirveä kopista, turvallisuusriski hakea kesken ammunnan.
No sitten viimeinen kuti ihan siitä vaan.
Kerää hylsyt ja kävele tuomaroitavaksi. 3 osui. Dääm. Mutta hymyilyttää kuitenkin, koska miten joltain voi tippua tähtäyksen apuna käytettävä hiekkasäkki kesken ammunnan.
No porukalle sitä kerroin ja siinä avautui "vanhat" metsämiehet että kaikkea voi sattua. Ja naureskeltiin asiaa.
Tästä viisastuneena roudasin paremman säkin ampumapaikalle.
Ni siinä sitten toinenkin ampujakokelas halusi koittaa karhua. Kävi ampumassa, 2 osui.
Metsän kuninkaan vuoro.
Nyt asetellaan ukkopekka kunnon tuelle niin että se tähtää ihan itsekseen karhuun. Ja sitten aseeseen kiinni ja neljä kutia. Tässä vaiheessa kävi mielessä että jos nyt ei osu neljällä niin seuraavaksi ammun hirveä, missä siis on isompi osuma-ala.
Neljä laakia pam pam ja hylsyt talteen, yks katosi. Ei haitanne. Ja tällä kertaa ei tosiaankaan hiekkasäkki tipahtanut, siitä piti pitää huoli :)
Kävely kopista ulos ja matkalla kuuluu: neljä osumaa karhuun.
Jes !
Se on sitten karhumerkki suoritettu !
Kaveri, joka ampui myös karhua, sanoi ettei enää sitä koskapa on mukana vaan 40e rahaa ja siitä tosiaan 20e jo käytettiin kahteen karhuosumaan. Miten hänelle kävi, en jäänyt paikalle kuulemaan. Kotia kohti sydän lämpöisenä siitä että karhumerkki on hallussa !
Illaksi pari ööliä saavutuksen kunniaksi.
Arvaa mitä ööliä?
No KARHUA tottakai !
Ja tänään oli paljon odotettu hirvimerkin ammunta. Menikö niinkuin kuvittelin? Noo eipä
ja sehän toki olikin odoteltavissa.
Koskapa olin onnistunut saamaan sähköpostilla metsästyskortin, olin luottavainen että pääsen perjantaina kello 16 ampumaan merkkiä. Kävin postilootalla ja ilahduttavasti siellä sitten olikin metsästyskortti ja maksulappu. Maksunhan maksoin jo eilen, kun tilasin varmuuden vuoksi postilla kortin ja maksun. No ihan jees että tuli kuitenkin. Eikä postilla kestänyt ku ma-pe tuoda lähetys Hesasta Lahteen, ihan odotettu, jopa pieni ylläri pylläri.
Aamupäivällä kotona vähän töitä ja sitten rauhoittumaan mielikuvaharjoittelulla osumia tauluun. Tässä vaiheessa alkoi jo muodostua vahva tunne siitä että en sitten kuitenkaan taida suorittaa hirvimerkkiä, vaan menen suoraan karhumerkkiin. Eli pitää olla tarkempi, 17cm se alue mihin neljä kutia pitää sattua.
On pakko sanoa, että metsän kuninkaalla oli tässä vaiheessa aika luottavainen olo siitä, että viikon tähtäilyharjoitteet on asettanu pyssyn (joka muuten on ukkopekka) sekä ampujan suhteen sellaiseen kuntoon että osumat peukutetaan. Eli peukun kokoiselle alalle kaik neljä laakia.
Ajelu Nastolan Maalaisampujien ampumaradalle ja siellähän olikin jo väkeä. Hei hei ja moi moi, vaikken oikein ketään tuntenutkaan. Mutta metsästäjät on kaveriporukka !
Kukaan muu ei ilmoittautunut karhun ampujaksi. Ja siinä vähän neuvoteltiin että pitääkö ampua karhua ne kaikki 5 kertaa että saa ampua sitte hirveä jos ei osu ja haluaa vaihtaa. Omalla panoksellaakin osallistuen Tapio Metsän Kuningas sai aikaiseksi yhteisymmärryksen, että karhua voi ampua vaikka kerran ja sitte hirveä jos haluaa vaihtaa.
Se taitaa tosiaan olla sellainen sääntötulkinta, että 5 sarjaa koko sinä yhtenä ampumakertana. Ammutaan sitten mitä vaan. Eli ei niin että entex 5 sarjaa karhua ja sitte 5 sarjaa hirveä.
Backup-plan toki oli se, että jos ei tänään osu, niin huomenna Orimattilassa mahdollisuus. Mutta rahaahan se vaatii kun yksi neljän sarja maksaa sen 20e.
No siitä sitten ampumakoppiin enstex pienet hiekkasäkit tueksi ja sitten pyssyn kanssa perään:
Pam ja pam, sitten kolmas pam
Mitä mitä ??
Yks hiekkasäkki tipahti !
Kopin ulkopuolelle eteen
Ja sitä ei voinu hakea takaisin, koska koppi mistä ammutaan on melko suljettu ja ois pitäny kiertää kopin ulkopuolelta hakemaan sitä. Ja siinähän kokeessa on aikaa vain 90 sekkaa ekasta laakista. Ja aika lähellä kaveri ampui hirveä kopista, turvallisuusriski hakea kesken ammunnan.
No sitten viimeinen kuti ihan siitä vaan.
Kerää hylsyt ja kävele tuomaroitavaksi. 3 osui. Dääm. Mutta hymyilyttää kuitenkin, koska miten joltain voi tippua tähtäyksen apuna käytettävä hiekkasäkki kesken ammunnan.
No porukalle sitä kerroin ja siinä avautui "vanhat" metsämiehet että kaikkea voi sattua. Ja naureskeltiin asiaa.
Tästä viisastuneena roudasin paremman säkin ampumapaikalle.
Ni siinä sitten toinenkin ampujakokelas halusi koittaa karhua. Kävi ampumassa, 2 osui.
Metsän kuninkaan vuoro.
Nyt asetellaan ukkopekka kunnon tuelle niin että se tähtää ihan itsekseen karhuun. Ja sitten aseeseen kiinni ja neljä kutia. Tässä vaiheessa kävi mielessä että jos nyt ei osu neljällä niin seuraavaksi ammun hirveä, missä siis on isompi osuma-ala.
Neljä laakia pam pam ja hylsyt talteen, yks katosi. Ei haitanne. Ja tällä kertaa ei tosiaankaan hiekkasäkki tipahtanut, siitä piti pitää huoli :)
Kävely kopista ulos ja matkalla kuuluu: neljä osumaa karhuun.
Jes !
Se on sitten karhumerkki suoritettu !
Kaveri, joka ampui myös karhua, sanoi ettei enää sitä koskapa on mukana vaan 40e rahaa ja siitä tosiaan 20e jo käytettiin kahteen karhuosumaan. Miten hänelle kävi, en jäänyt paikalle kuulemaan. Kotia kohti sydän lämpöisenä siitä että karhumerkki on hallussa !
Illaksi pari ööliä saavutuksen kunniaksi.
Arvaa mitä ööliä?
No KARHUA tottakai !
Kommentit
Lähetä kommentti