Hämärä kyttäyskeikka

Tänään oli määrä saada auton peruutuskamera toimimaan niinkuin sen kuuluukin, eli kun metsätiellä ravistetaan pakki päälle, niin kamera herää henkiin ja kuvaruutu näyttää mihin kolahtaa.

Sitäpä sitten puuhaamaan. Kolme ruuvia auki, ja suojat irti kontista. Tämä vaihe on tullut kameran kanssa jo testailtua parikin kertaa, joten nopsa tapahtuma. Sitten onkin johdot käsillä ja voi ihmetellä että mitenkähän...
Ohjekirjaahan tietenkin on turha lukea 😁
Aika pian remottireiska huomasi miten johdotus kannattaa järjestää ja tällä kertaa testi antoi positiivisen tuloksen.

Eiku testaamaan.

Ensin piti katsoa netistä että mitä ne mettästyskurssilla tarkoitetut Metsähallituksen maille ostettavat luvat tarkoittaa, paljonko hinta ja missä niillä voi metsästää.
Aika pettymys.
Lähimaastoon vain Evolle ja Vesikansaan saa pienille alueille lupia. Ja sitten ois pitänyt valita mitä riistaa ja maksaa sen mukaan.
No hyvä tietää, mutta nou tänk juu.
Metsän kuningas ottaa mitä metsä antaa näkösälle.

Kaapista pyssyt esille ja suunnittelemaan sopivia panoksia. No kaurista varten pari kutia hollille ja jänistä sekä kanalintua varten pieni setti. Autoon vähän lisää.
Vaatteet niskaan ja tutun maille. Muistathan että metsästykseen pitää olla maanomistajan lupa.
Olenkohan muuten tullut kysyneeksi..... no setvitään sitä jos laukauksia lähtee 🙄

Auto peruuttamalla kameran avulla sorakuopan edustalle. Siitä haulikko matkaan ja kuopasta ylös. Pikkasen oli arvelluttavaa millainen maasto odottaa, kun tässä ei ole tullut käytyä. Kuopasta kun pääsi ylös ja mäennyppylän taa, niin pääsi metsien mies toteamaan, että kyllä tästä on joku isompi elukka kulkenut, ihminen tai riistaeläin. Vähän näytti siltä että saattaa olla jopa ihan vakireitti. Siellä sorakuopan toisella puolen aukealla muuten oli ampumatorni, taisi olla aika sopivassa paikkaa.

Nyt vaan oli lähes miehenkorkuista heinää. Eli tässä ei paljon haulikolla tee miithän. Jäniskin jos lähtee niin ei edes näe.
No kuitenkin pieni kyttäys, oisko mitään. Oli. Pari rastasta päästelivät varoitusääniä. Aattelin että minun takia vai lähestyisikö joku. Rasahdus, metsän kuningas kyykistyy. Olikohan se eläimen alla pettänyt oksa vai joku muu.

Siinä heinien piilossa tuli mieleen että toivottavasti ei ainakaan karhu. Haulikolla mettälintupatruunoin voi ehkä pelotella, muttei muuta. Odotus. Ei mitään. Nousu ylös ja todetaan että ketään ei kuulu eikä näy.

No eiku takaisin auton suuntaan eri kautta. Oksat rasahtelee ja varmasti karkoittaa mahdolliset saaliit. Heinikon seasta pilkottaa sieniä. Lisää sieniä. Ai että ku ois olleet kanttarelleja, mutta jotain haperoitahan nuo. Täytyykin seuraavaa mettäkeikkaa varten ottaa muovipussi. Ja metsästyshousut. Nyt märkä ruohikko kasteli nämä normihousut.

Autolle ja vaihto kivääriin. Kaks kutia sisään saman tien. Ai niin mutta ladatahan sai vasta kyttäyspaikalla. No toiseen suuntaan pienen aukean yli mettän reunaan odottelemaan josko auton suunnalta, eli sorakuopalta tulisi kulkijoita. Ojia kovasti aukealla, muttei onneksi syviä ja leveitä.

Puiden katveeseen kytikselle. Siinä paikallaan seisomaan. Ja odottamaan.
Kaikenlaista tulee mieleen. Kohta alkaa hirvestys ja siellä sitä vasta kytätäänkin. Ai jaa, nippusiteitä pitää ottaa mukaan suolestusta varten. Ja otsalamppu, alkaa tulla hämärää. Tähtään kiikarin läpi, vielä näkisi jos kauris tulisi. Hirviaikahan vielä ei ole.

Tips. Puusta tippui pisara lasien ja silmän väliin. Siitä juohtui mieleen, että paperia pitää ottaa myös messiin hirvimettälle. Ei ketään missään, kauempaa kuuluu traktorin ääni ja satunnaisia auton ääniä isommalta tieltä, joka sekään ei ole vilkasliikenteinen.

Nyt alkaa jo reilusti hämärtää. Vielä näkee kiikarista.
Ihan kuin suden ulvontaa. Mutta pari koiraa ne varmaan on. Vielä hetki odotusta.
Nyt on pakko luovuttaa, että näkee vielä astella ojien yli. Yhdessä meinasi jo tulla pyllähdys, mutta onneks sain heinistä tukea.
Autolle ja kotia kohti.

Ei ihme etten viime yönä saanut unta kunnolla kun on aivan täydellinen täysikuu.
Mukava reissu vaikkei vilaustakaan saaliista. Mutta varustetäydennyksen huomioimisen takia kannatti lähteä.

Kotipihaan saavuttua kuu loisti jo kilpaa katuvalon kanssa.