Vasan kaato
Lauantaina leikattiin lihat irti parista hirvestä ja sunnuntaina jatkuu metsästys
Sitä sai aamusella raapata auton ikkunat ja ajella kohtuu varovausesti kesärenkailla aamuhämärissä majalle käskynjakoon.
Käytiin metsästäjät läpi ja yksi näytti paperit, kun ei viime viikonloppuna ollut. Kahvittelun jälkeen sitten arvottiin passipaikkanumerot.
Minusta tuntuu että käsiin tarttuu aina vaan samat, itse sain kakkosen ja edellisen kerran vieruskaveri kolmosen. Siis samat ku viimeksi.
Pitäisköhän sekoittaa arpalappusia paremmin 😊
Sitte mietittiin hetki mihin passeihin. Ja päätettiin paikka. Liki sama missä viimeksi kaatui, itse pääsin just kaatopaikan läheisyyteen. Tai siis ei kaatopaikan, vaan kaatopaikan, tiedätte kyllä - missä hirvi viimeksi kaadettiin -heh-
Tarkasti kun katsoo, niin näkee maanomistajan laitelleen nuolukiven eläinten nautittavaksi.
Siispä torniin odottelemaan. Naapuriseuran metsästys oli lähellä ja siellä koira ajoikin hirven meitin seuran maille. Eikä aikaakaan kun kuului naps. Tai siis jonkin verran isompi paukahdus. Vasa nurin.
Passit purettiin ja hirveä katsomaan. Onnea ampujalle.
Vasa raahattiin miehissä pois metsästä ja nostettiin auton kyytiin, sitte majalle.
Siitä huono-onninen vasa kattoon roikkumaan ja nahka talteen.
Harmi vasan puolesta, mutta ainakaan liha ei ole tehokasvatettu ja myrkytetty.
No kahvit lämpöiseksi, kurkkua kohden ja iltapäivällä uus paikka.
Aurinko mukavasti valaisi ja lunta tuprutteli hiljalleen.
Kiva oli metsäläisen seisoskella ja kuunnella luontoa. Ja välillä toki radiopuhelimesta tulevia tilannetiedotuksia.
Hieno kate muurahaispesällä. Lunta ja pihlajanmarjoja.
Hetkinen !
Mitä keltaista tuolla näkyy?
Askellus lähemmäksi. Se ei ollut lehtiä, vaan KANTTRELLEJA !!
Ja vielä melkoinen määrä !
Eväspussukka joutui kumotuksi reppuun ja jäiset kanttarellit tilalle.
Jes !
Noista tulee maanataina kastike hirvipihveille.
Toinen emä vasojen kanssa juoksi aika läheltä, muttei näköpiiristä. Passiketjusta paukahti ja niin oli toinenkin vasa saalistettu.
Kyytiin ja majalle ja samat manööverit. Vasa viikoksi roikkumaan ja murenemaan.
Ens viikonloppuna on varmaan taas hirven paloittelua.
Sitä sai aamusella raapata auton ikkunat ja ajella kohtuu varovausesti kesärenkailla aamuhämärissä majalle käskynjakoon.
Käytiin metsästäjät läpi ja yksi näytti paperit, kun ei viime viikonloppuna ollut. Kahvittelun jälkeen sitten arvottiin passipaikkanumerot.
Minusta tuntuu että käsiin tarttuu aina vaan samat, itse sain kakkosen ja edellisen kerran vieruskaveri kolmosen. Siis samat ku viimeksi.
Pitäisköhän sekoittaa arpalappusia paremmin 😊
Sitte mietittiin hetki mihin passeihin. Ja päätettiin paikka. Liki sama missä viimeksi kaatui, itse pääsin just kaatopaikan läheisyyteen. Tai siis ei kaatopaikan, vaan kaatopaikan, tiedätte kyllä - missä hirvi viimeksi kaadettiin -heh-
Tarkasti kun katsoo, niin näkee maanomistajan laitelleen nuolukiven eläinten nautittavaksi.
Siispä torniin odottelemaan. Naapuriseuran metsästys oli lähellä ja siellä koira ajoikin hirven meitin seuran maille. Eikä aikaakaan kun kuului naps. Tai siis jonkin verran isompi paukahdus. Vasa nurin.
Passit purettiin ja hirveä katsomaan. Onnea ampujalle.
Vasa raahattiin miehissä pois metsästä ja nostettiin auton kyytiin, sitte majalle.
Siitä huono-onninen vasa kattoon roikkumaan ja nahka talteen.
Harmi vasan puolesta, mutta ainakaan liha ei ole tehokasvatettu ja myrkytetty.
No kahvit lämpöiseksi, kurkkua kohden ja iltapäivällä uus paikka.
Aurinko mukavasti valaisi ja lunta tuprutteli hiljalleen.
Kiva oli metsäläisen seisoskella ja kuunnella luontoa. Ja välillä toki radiopuhelimesta tulevia tilannetiedotuksia.
Hieno kate muurahaispesällä. Lunta ja pihlajanmarjoja.
Hetkinen !
Mitä keltaista tuolla näkyy?
Askellus lähemmäksi. Se ei ollut lehtiä, vaan KANTTRELLEJA !!
Ja vielä melkoinen määrä !
Eväspussukka joutui kumotuksi reppuun ja jäiset kanttarellit tilalle.
Jes !
Noista tulee maanataina kastike hirvipihveille.
Toinen emä vasojen kanssa juoksi aika läheltä, muttei näköpiiristä. Passiketjusta paukahti ja niin oli toinenkin vasa saalistettu.
Kyytiin ja majalle ja samat manööverit. Vasa viikoksi roikkumaan ja murenemaan.
Ens viikonloppuna on varmaan taas hirven paloittelua.
Kommentit
Lähetä kommentti